Avanti! Sodankylän Midnight Sun Film Festivalilla 16.6.: Suuren oopperan kummitus

Avanti! säestää Sodankylän Midnight Sun Film Festivalin (14.–18.6.2017) perjantain 16.6. päämykkäesityksessä (klo 20:15) elokuvamaailmassa lajinsa huippuihin kuuluvan kanadalaisen kapellimestarin Gabriel Thibaudeaun johdolla tämän säveltämän hienon musiikin Rupert Julianin elokuvaan Suuren oopperan kummitus (1925). Tuhatkasvoinen Lon Chaney hätkähdyttää klassisen melodraaman filmatisoinneista maineikkaimman pääosassa. Säestyksen erikoisuutena kuultavan sopraanosoolon laulaa Reetta Haavisto. Osta liput 25 € tämän sivun kautta. 

Käsillä on yksi mykkäelokuvan rakastetuimmista ja ikonisimmista klassikoista, jossa rakkaus kääntyy koston ja murhanhimon motiiviksi ja todellinen ”peto” saattaa hyvinkin olla vallitsevan yhteisön asenneilmasto ja ennakkoluuloisuus. Juuri väkijoukkohan kummitusparan hakkaa ja jokeen paiskaa. Lynkkausmieliala koituu romantikon kohtaloksi ja jotain kaikuja tästä jäi ehkä elämään myös Langin M – kaupunki etsii murhaajaa (1931) eetokseen, kun raskaampiin rikoksiin syyllistynyt Lorre joutui viimeiselle tuomiolle.

Tuhatkasvoinen virtuoosi ja kauhuroolien spesialisti Lon Chaney (1883–1930) hätkähdyttää klassisen horror-melodraaman filmatisoinneista maineikkaimman pääosassa mielipuolisena, pakkomielteen ajamana, kasvonsa menettäneenä säveltäjänä. Kuten parhaat hirviöt, on Chaneynkin unohtumaton luomus myös traaginen, herkkä ja koskettava, ja herättää katsojassaan yhtä lailla sääliä kuin pelkoa. Nerokasta on – etenkin elokuvan alkupuolella – tämän hyvin säästeliäs, liki esileikkimäisen härnäävä käyttö, jossa hahmon sisääntulon jännitettä ja naamion riisumista pedataan pitkään. Chaneyn intensiteetti ennakoi tavallaan jo Brandon sähköisyyttä ja jokainen ele, hetki ja kohtaus, jossa tämä on läsnä, on täyttä magiaa.

Pariisin oopperatalo on sitä paitsi jo itsessään täydellinen kulissi elokuvalle, esittäväthän Lumière-veljekset sen naapurikorttelissa koko homman lähtölaukauksen vuonna 1895 ja vieressä sijaitsevassa Harry’s New York Bar’issa ovat istuneet kaikki Bogartista Hemingwayhin ja Rita Hayworthista ”James Bondiin”.

Ohjaaja Rupert Julian (1879–1943) oli syntyisin niinkin eksoottisesta paikasta kuin Uusi-Seelanti ja emigroitui Yhdysvaltoihin vuonna 1911. Hänen elokuvallinen näkemyksensä on tässä voimakkaimmillaan ja erityisesti on syytä huomioida konstruktion vertikaalinen ulottuvuus, jossa ollaan välillä korkealla kattojen yllä ja kummitus nähdään istumassa tornin huipulla, sitten vajotaan kellarin labyrintteihin ja oopperan alla virtaavan maanalaisen joen pyörteisiin – ja näitä kahta ”Taivasta ja Helvettiä” erottaa toisistaan oikeastaan vain niiden väliin jäävä unelmien temmellyskenttä, esiintymislava, jonne friikillä säveltäjällä ei tietenkään ole mitään virallista mahdollisuutta astua.

Julianin verevä luomus on niin tunnevahva, että siitä välittyy mustavalkoisuudesta huolimatta paljon muitakin värejä: punainen kuolema, sininen rakkaus ja musta virta. Urut soivat suruaan ja teatteriroolit sekoittuvat tosielämän naamioleikkeihin tässä kuun valaisemassa kertomuksessa, jossa – King Kongin (1933) tapaan – kaunotar lopulta tappoi hirviön.
Teksti: Lauri Timonen

OHJAAJA: Rupert Julian
MAA: Yhdysvallat/U.S.A.
VUOSI: 1925
KESTO: 1.35
KIELET: en
ALKUP. NIMI: The Phantom of the Opera
KATEGORIA: Musiikki, Säestetyt mykkäelokuvat

Lue lisää ja osta liput MSFF:n sivuilta >